Klarinetti on yksiruokoinen puhallinsointi, jolla on pitkä historia. Klarinetin esi-isä 1600-luvun Euroopasta on soitin nimeltään chalumeau, jossa on vain yksi rekisteri nimeltään chalumeau-rekisteri. Tämän soittimen korkein ääni on modernin klarinetin b1. Chalumeau kehittyi klarinetiksi 1700-luvun alussa ja sen rekisteri laajeni ylempään ja alempaan rekisteriin. Alempi rekisteri on selkeästi pehmeämpi ja tummempi soundinen ja ylempi rekisteri huilumaisempi ja kirkas. Tämän mahdollisti rekisteriläppä.
Klarinetti oli vielä 1700-luvun puolessa välissä hyvin tuntematon soitin eikä sitä juuri käytetty sen ajan orkesteriteoksissa. Sitä ei edes ollut esimerkiksi monissa wieniläis-klassismin sinfonioissa. Vasta Lontoon-sinfonioissa Haydn sävelsi orkesteritekstuuria myös klarinetille ja Mozart 1770-luvulta lähtien. Veljeksiä Johann ja Anton Stadleria pidetään klarinetinsoiton uranuurtajina ja etenkin Anton kokeili klarinetin rajoja ja esimerkiksi teki soitinvalmistajan kanssa soittimen, jossa klarinetin alaosa on normaalia pidempi. Näin syntyi basettiklarinetti, jolle Mozart sävelsi kuuluisan klarinettikvinteton K581, klarinetti konserton K622 sekä klarinettitrion K498. Mozart innostui klarinetista tavattuuaan Stadlerin veljekset ja ensimmäinen heistä inspiroitunut teos on Serenadi Es-duuri kuudelle puhaltajalle 1779.
Klarinettikvintetto A duuri valmistui Viennassa syyskuun 29. päivä vuonna 1789. Samaan aikaan Mozart sävelsi hyvin tunnettua Cosi fan tutte oopperaansa. Kvintetto on hyvin humoristinen teos, jossa on paljon oopperamaisia piirteitä. Anton Stadler pidettiin hieman hulivilinä ja mm. hänen lapsensa kaikki kuolivat nälkään. Tarkkaa tietoa ei tästä ole, mutta on uskottu, että Anton panttasi basettiklarinettinsa ja alkuperäisen klarinettikvinteton manuskriptin, jota ei ole koskaan enään löydetty. Johann Andre vuonna 1802 julkaisi editin klarinettikvintetosta, jota myös tänä päivänä käytetään. Kvintetto sai kantaesityksensä 22. joulukuuta vuonna 1789.
Klarinetti on hyvin pehmeä, humoristinen sekä virtuoosinen soitin ja Mozartin sanojen mukaan sen ääni on lähimpänä ihmisääntä. Basettiklarinetin ero ala- ja ylärekisterin välillä on hyvin selkeä: alempi rekisteri on pehmeä ja ylempi kiras. Klarinetti tuo teokseen tietynlaista kirpeyttä ja melankolisuutta , joka on varsinkin kuultavissa kvinteton hitaassa osassa.